Tällä viikolla kohahti Keskusta, Maaseudun tulevaisuus, pari ravitsemusterapeuttia, muutama Pera Lapualta sekä tuhatpäin äiti-ihmisiä. Kauramaitoyhtiö Oatly painatti ja lähetti 250 000 kappaletta Maitomyytit-kirjasia kotitalouksiin, joissa asuu lapsia. Samalla alkoi mediakampanja ja tadaa – kauramaidot oli lattialla ja alettiin riidellä, kuka ne siivoaa.
Avauduin tästä jo instan puolella, mutta koska aihe on hyvä niin jatkan täälläkin. Tästä voi tulla pitkä.
Kävin vähän triggeröitymässä internetissä ja muistin taas kerran oman vegaanikuplani olemassaolon. Muistin, miten paljon onkaan ihmisiä, jotka ajattelevat muiden eläinten olevan täällä vain ihmisten takia. Ihmisiä, jotka lasikaupalla litkivät lehmän maitoa, mutta joita ajatus vaikka koiran tai ihmisen maidon juomisesta oksettaa. Sellaisia ihmisiä, jotka suuttuvat kun heidän valintojaan kyseenalaistetaan, koska itsekään eivät osaa perustella omia valintojaan muulla kuin maitotölkin kyljestä luetuilla myyntilauseilla tai lapsena opituilla terveysväittämillä.
Markkinoinnin tarkoitus
”Törkeää omassa markkinointikampanjassa mollata kilpailijaa!”
Aloitetaan siitä, että Oatly on liikeyritys. Se valmistaa kaurapohjaisia tuotteita, joita voi käyttää lehmänmaidon ja lehmänmaidosta tehdyn kerman tapaan. Oatly, kuten muutkin yritykset, tavoittelee voittoa eli rahaa. Se on ikäänkuin jokaisen voittoa tavoittelevan yrityksen olemassaolon perusta. Jotta se toteutuisi, täytyy yrityksen saada mahdollisimman moni kuluttaja ostamaan tuotteita tai käyttämään yrityksen palveluita. Tämä vaatii markkinointia. Markkinoinnille hyvin tyypillistä on kehua omaa tuotetta ja kertoa miksi se on parempi kuin muiden yritysten vastaava. Mainonnalle on olemassa myös sääntöjä, joita yritysten tulee noudattaa.
Seuraava lainaus Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöistä (2018).
5 ARTIKLA — TOTUUDENMUKAISUUS
Markkinoinnin on oltava totuudenmukaista. Markkinointi ei saa olla harhaanjohtavaa.
Markkinoinnin ei tule sisältää ilmaisua, joka suoraan tai epäsuorasti, vihjailevana, epäselvänä tai liioittelevana, on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan erityisesti seuraavien seikkojen osalta:
» kuluttajan ostopäätökseen vaikuttava tuotteen olennainen ominaisuus, kuten laatu, koostumus, määrä, valmistustapa tai -aika, käyttökelpoisuus, tehokkuus, suorituskyky, ympäristövaikutus, kaupallinen tai maantieteellinen alkuperä
Kuluttajansuojalaki sanoo markkinoinnista seuraavaa:
6 § (29.8.2008/561)
Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja
Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.
Onko joku ihan rehellisesti koskaan törmännyt mainokseen, jossa sanottaisiin esim. ”Älä osta meidän tuotetta, osta tuon kilpailijan!” tai ”Tässä on meidän tuote, mutta ei se oikeasti ole yhtään hyvä!”? Markkinoinnin tarkoitus on myydä ja siihen käytetään niitä keinoja, mitä lain puitteissa on sallittu.
Ravintorikas elintarvike ja pari kuollutta lasta
Oatlya lynkataan nyt vastakkainasettelun lietsomisesta, maidonvastaisesta propagandasta ja hyökkäämisestä kotimaista tuottajaa vastaan. Hauska juttu sinällään, että Oatlyhan ei ole kampanjassaan maininnut yhtäkään lehmänmaitotuottajaa nimeltä, mutta somen kommenteissa on yksi nimi toistunut jatkuvalla syötöllä: Valio. Vaikka missään vaiheessa ei Oatly ollut maininnut yhdenkään maidontuottajan nimeä, koettiin tämä hyökkäyksenä nimenomaan Valiota vastaan. Mistä tämä kertoo?
Ihmisten jopa raivoisa reaktio siihen, että joku kehtaa sanoa lehmänmaidon olevan jotain muuta kuin ihmeellinen ja huippuravitsemuksellinen tuote, kertoo paljon millaiseen maitokulttuuriin suomalaiset on kasvatettu. Maitomyytit-julkaisusta voi lukea Suomen Maitopropagandatoimistosta ja vähän puolueellisempaa tietoa Maito ja Terveys ry:n sivuilta. Siellä kerrotaan maitopropagandatoimiston lähtökohdista 50-luvulla mm. näin:
”Sodan jälkeisessä tilanteessa pikkulasten yleisin kuolinsyy Suomessa oli ripuli. Usein siihen oli syynä huonosti käsitelty kulutusmaito. Maidon käsittelyn parantamiseksi meijereissä olisi tarvittu koneita, joita silloin oli ostettava ulkomailta. — Vuosina 1949–1950 Unicef myönsi Suomelle useita avustuksia maidon käsittelyä varten.”
Eli kun lapset saivat ripulin juotuaan toisen eläimen maitoa, luonteva jatkumo oli tilata koneita joilla maitoa käsitellään turvalliseksi, ei suinkaan lopettaa maidon juottamista lapsille. Logiikka tämän taustalla aukeaa varmaan vain asiaan paremmin perehtyneille, koska omaan maallikkokorvaani maito, joka käsittelemättömänä tappaa pikkulapsia, ei voi olla kovinkaan terveellistä ihmisravintoa.
Propaganda, jota ei enää edes tunnisteta propagandaksi
Lehmänmaitopropaganda on jatkunut sotien jälkeisistä ajoista asti ja jatkuu edelleen. Se on niin tavallista ja arkistunutta, ettei sitä tule edes ajatelleeksi. Valion mainokset päiväkotien ja koulujen seinällä tai esitteet neuvoloissa ja lääkäreillä on jotain mitä on ollut aina.
Lehmänmaitoa juodaan ja maitotuotteita käytetään päivittäin, koska muuten tulee osteoporoosia ja D-vitamiinin puute. Kasvava lapsi tarvitsee maitoa. Maito on paras kalsiumin lähde.
Kaikki tämä on tulosta lehmänmaitopropagandasta. Kun tämän tyylisiä julisteita on koulujen seinillä, kukaan ei sano mitään. Kun kaurapohjaisia tuotteita valmistava yritys lähteiden kera kumoaa markkinointikampanjassaan meille opetettuja mantroja, puolet väestöstä repii pelihousunsa.
Toisaalta ymmärrän sen, onhan se vaikea hyväksyä ettei se opittu todellisuus välttämättä olekaan todellista. Ristiriitaista on se, miten ihminen uskoo yhden tahon sanomat asiat todeksi ja toisen taas (lähteistä huolimatta) valheeksi.
Mitä seuraavaksi?
Haluaisin uskoa, että revityistä pelihousuista huolimatta pieni epäilyksen siemen on jäänyt ihmisten mieliin (ihan jo siitäkin syystä, ettei markkinoinnissa tosiaankaan voi mitä tahansa väitteitä esittää ilman faktapohjaa). Ja kun se siemen on itämässä, jossain vaiheessa se pääsee versomaan.
Opittujen tapojen ja uskomusten myöntäminen virheellisiksi herättää yksilössä häpeää. Häpeä on siitä jännä tunne, että sen kourissa painiva ihminen yrittää päästä häpeän aiheuttajasta eroon ja keksii selityksiä tilanteen helpottamiseksi. (Lähde: Auta Antti!). Mutta jos sen häpeän ottaa vastaan, tapahtuu muutos. Haluan uskoa, että Maitomyyttien vaikutus tullaan vielä näkemään. Ja vaikkei, niin onpahan herännyt keskustelua.
Loppukaneetti
Oatly on monella tapaa ristiriitainen yhtiö ja jos kotimaista haluaa tukea, esimerkiksi Planti on hyvä vaihtoehto. Teollisten kauramaitojen terveellisyys ei ole kiveen hakattua, koska ne on hyvin pitkälle prosessoituja. Tavoitehan on saavuttaa mahdollisimman lehmänmaitomainen tuote, jotta kuluttajien olisi helppo vaihtaa siihen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki muu paitsi äidinmaito on ihmiselle täysin turhaa. Kasviperäiset maidot on ekologisesti ja ennenkaikkea eettisesti lehmänmaitoa parempi vaihtoehto, mutta tottumiskysymys niidenkin käyttö on. Etenkin näin maitokeskeisessä yhteiskunnassa on moneen päähän iskostettu ajatus, että maitoa pitää juoda – oli se sitten lehmästä tai kaurapellolta.
Muutaman päivän tämän aiheen parissa vietettyäni alkaa takki olla aika tyhjä. Onneksi olen saanut myös lukea paljon fiksuja kommentteja aiheeseen liittyen, ja instassa sain kivoja viestejä. Ehkä tämä tästä. Tänään taidan juoda kahvini mustana.